Koejärjestäjät etsivät uusia maastoja
Olipa kyseessä metsästyskoira tai palveluskoira, sen taipumuksia rodunomaiseen työskentelyyn mitataan käyttökokeissa. Metsästyskoirakokeita järjestettiin viime vuonna selvästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pohjois-Karjalan kennelpiirissä havahduttiin siihen, että useiden eri koemuotojen harrastajat jakavat saman huolen: koemaastojen saaminen on vuosi vuodelta yhä vaikeampaa. Uusia maastoja tarvitaan kipeästi.
Koekauden aikana Pohjois-Karjalassa tehdään noin 1500 metsästyskoesuoritusta hirvi-, ajo- ja linnunhaukkukokeissa. Paikoitellen maastopaine on käynyt liian kovaksi ja siksi koiraharrastajat kannustavat uusia metsästysseuroja mukaan koetoimintaan. Luovuttamalla edes yhden maaston syksyssä koekäyttöön, metsästysseura tukee arvokkaalla tavalla metsästyskoirien jalostustyötä ja pääsee samalla tutustumaan metsästyskoirakokeisiin käytännössä. Koetoiminnan ensisijainen tarkoitus on antaa tietoa koiran käyttöominaisuuksista jalostusta varten ja pohjimmiltaan koetoiminta palveleekin jokaista koiran avulla metsästävää.
Pohjois-Karjalassa susitilanne pahentaa maastopulaa entisestään. Maakunnan itäosiin ei hevillä uskalleta koiraa viedä. Täysin turvassa koira ei nykyisin ole missään, mutta maastoja tulisi olla sen verran paljon, että niistä voisi valita mahdollisimman turvalliset kuhunkin kokeeseen.
Metsästyskokeita järjestetään pääosin syksyisin ja palveluskoirakokeita läpi kesän. Hirvi-, ajo- tai linnunhaukkukokeissa riistaa ei koskaan ammuta ja palveluskoirakokeissa koira on useimmiten kytketty. Luonnon lisääntymisrauhaa koirakokeilla ei siis häiritä.
Maasto-oppaalla on tärkeä rooli monissa metsästyskoirakokeissa. Opas tuntee alueen riistakannan ja tekee parhaansa, että koira saisi tilaisuuden näyttää kykynsä hirven, jäniksen tai kanalinnunkäsittelijänä.